Digilääkärit tulevat

Kuva: Flickr/Hamza Butt (CC BY 2.0)

Terveydenhuolto digitalisoituu vauhdilla, monen muun toimialan vanavedessä. Todellinen toimintamallien muutos on kuitenkin kestänyt, eikä kivijalka ole liudentunut vielä biteiksi terveydenhuollon saralla. Lääkäritoiminnan vertaaminen esimerkiksi pankkiasiointiin on toisaalta epäreilua, sillä kyseessä on aina ihmisten välinen laajempi ja merkityksellisempi kohtaaminen.

Kaiken taustalla on kuitenkin tarve järkeistää palveluita ja tunnistaa kohdat, jotka voidaan hoitaa pienemmällä työmäärällä – tai täysin uudella tavalla. Ihmiset ovat tottuneet hoitamaan asioita verkossa ja onnistuessaan digitalisaatio siirtää rutiinit pois läsnäpalvelusta ja resurssit siirtyvät niiden palvelemiseen, jotka vaativat enemmän satsausta. Orastava muutos näkyy tällä hetkellä esimerkiksi työterveyshuollon piirissä, jossa “turhia” käyntejä on saatu vähennettyä paikoitellen jo tuntuvasti verkkopalveluita kehittämällä, esimerkiksi reseptien uusintojen ja koetulosten tiedustelujen osalta.

Hoitoprosessin alkuun itsepalvelulla?

Lähitulevaisuuteen maalaillaan mallia, jossa alkuun pääsee itsenäisesti ammattilaisten ohjeilla ja älykkäillä arviointipalveluilla. Oirearviokyselyt ovat jo testausvaiheessa ja lähivuosina on hyvinkin todennäköistä, että ensikontakti hoituu entistä useammin ilman ihmistä: tekoäly kertoo kuvailun perusteella, pitääkö hakeutua hoitoon vai voiko jäädä odottelemaan rauhassa. Jo nykyisellään on tarjolla erilaisia etälääkärin palveluita, jotka tapahtuvat digitaalisilla vastaanotoilla.

Nettitohtorointi ei tietenkään riitä, kun edellytetään tarkempia tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä. Terveyskeskukset eivät tule siis häviämään, vaikka käyttötarpeet ja -tavat hieman muuttuvatkin. Suomessa on myös miljoona yli 65-vuotiasta, joiden tietotekniset taidot ovat usein kortilla ja jotka eivät pysty heittäytymään edes prosessin alkuvaiheessa digipalveluiden hoteisiin.

Tietoa ja dataa

Ihmiset ovat myös tottuneet googlaamaan ja hakemaan vertaiskokemuksia. Lääkäristä riippuen oma tiedonhaku ja valveutuneisuus koetaan hyväksi tai huonoksi asiaksi. Oleellista on, että haku on vienyt asiallisen tiedon lähteille, sillä hakukoneet profiloivat käyttäjänsä ja hakijan asema on algoritmin armoilla. Myös medialukutaito on vaihtelevaa. Haasteena onkin liikenteen ohjaaminen suoraan “oikeaan osoitteeseen”, ja käyttäjien pitäminen paikoissa, joiden motiivit eivät ole lääketieteellisesti kyseenalaisia.

Tulevaisuuteen kuuluu myös palveluiden räätälöinti yksilöllisemmäksi. Avainasemassa on ennakoiva datan kartuttaminen. Erilaisilla laitteilla ja tiedon keruuta helpottavilla palveluilla päästään kiinni esim. sykevaihteluihin, unirytmiin ja mielialaan. Omatoimisessa mittaamisessa painottuu myös yksilön vastuu tuottaa dataa ja välittää se eteenpäin. Vasta tällöin terveydenhuollon puoli voi alkaa ottamaan todellista vastuuta tilanteesta.

Kun yksilöiden tuottama data yhdistetään ammattilaisten keräämään aineistoon, saadaan sekä laajoja yleisemmän tason tietovarantoja että rikastettuja yksilötason näkymiä. Syntyvä big data on myös kattavampaa kuin yksittäisistä satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista johdetut aineistot.

Siirtymävaiheen haasteita ja mahdollisuuksia

Kun tiedon määrä lisääntyy, myös sen hallittavuus vaikeutuu. Mikäli tiedon louhinta ei ole helppoa, jää oleellinen löytymättä tai keskitytään vääriin asioihin. Jo nykyisellään lääkäreiden arvokasta työaikaa palaa perinteisesti vaikeakäyttöisten tietokonejärjestelmien kanssa säätämiseen. Entä jos digilaitteiden hoitamiseen ja järjestelmätyöhön meneekin vastaavasti enemmän aikaa ja uusien ratkaisuiden hyödyt sulavat? Tietosuojakysymys on myös oleellinen, kun sensitiivistä tietoa käsitellään ja kartutetaan.  

Tietämyskannat ja apu rutiineihin ovat ensimmäinen edistysaskel, sillä rutiinien suhteen kone on väsymätön. Automatisoidusti voitaisiin esimerkiksi valvoa, onko kaikki tarvittavat kokeet otettu ja tutkittu ja sopivatko eri lääkkeet yhteen. Inhimillisten virheiden karsiminen tuottaisi jo sinällään paljon iloa.

Lääkärin rooli voisi muuttua samalla enemmän terveyden konsultiksi ja valmentajaksi. Lääkäri ei ehkä enää jatkossa määrääkään ehdottomasti, vaan antaa tekoälyn tuella valistuneita neuvoja todellisen datan pohjalta.  

Kuuntele ja lue lisää:
YLE / Julkinen sana: Digilääkäri taskussa
Lääkärilehti: Taskussa kulkeva chat syrjäyttää video­vas­taa­not­toja